Lukkari Johan Uhlbäck (Juho Antinpoika Uhlbäck)

Juho Antinpoika Uhlbäck, Kainuun Uhlbäckien suvun kantaisä ja Kuhmonniemen kappeliseurakunnan ensimmäinen Lukkari

Juho Uhlbäck syntyi Oulussa 11.12.1732. Anders Lappast eli Uhlbäck oli hänen isänsä. Muutti isä Antin kuoltua noin v. 1744 leskiäitinsä mukana Kuhmoon. Äiti Riitta Wärttö ehti olla naimisissa kahden lukkarin kanssa, mikä saattoikin olla alkusysäys Johanin lukkarin tehtäviin.

Juho Uhlbäck oli Kuhmon kappeliseurakunnan ensimmäinen ja pitkäaikainen lukkari. Hän hallitsi Tuupalan kruununtilaa, joka sijaitsi Pajakkakosken tuntumassa, vaikka luettiinkin Katerman kylään. Erillistä lukkarin puustellia ei Kuhmossa siis ollut.

Juho oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo Kristiina Erkintytär Uhlbrandt kuoli nuorena, 35 vuoden iässä. Kaikki 6 perheen lasta on Kristiinan ja Juhon. Toinen avioliitto Anna Abrahamintytär Petrelian kanssa oli lapseton.

Juho asui perheineen Katermassa Tuupalan talossa vuosina 1772-1786.

Kirkkoherra K. A. Pfaler kirjoitti vuonna 1909 Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksiin nimeltään Muistelmia Kuhmonniemen seurakunnasta ja näissä kertomuksissa mainitaan myös Juho Uhlbäck. Pfaler kirjoitti mm.

’Seurakunnan henkiluku ei ollut suuren suuri, w. 1760 ainoastaan 1,271, siinä 120 kattilakuntaa, 20 sotilasta ja 8 ruotilaista.
Ensimmäisillä kappalaisilla, Juho Ahlundilla (s. 1753, + 1761) ja hänen jälkeisellään Juho Stubbella (s. 25/11 1722, tuli tänne 1762, + 14/10 1755) samoin kuin seurakunnan ensimmäisellä lukkarilla Juho Uhlbäckillä s. 12/1 1732, 21/1 1800) tuntuu olleen täysi työ saada väestö lukutaidon ja kristinopin aluille. Kinkeripöytäkirjat (1759-1763) osoittawat, että warotuksia, tukkapöllyjä, pamppua ja patukkaa, sakkoa ja jalkapuuta ahkerasti käytettiin.
Mainittakoon tästä myös, että w. 1761 eräs 22 wuotias tytär lapsensa murhaamisesta mestattiin ja lawalla poltettiin.
Waikkakin kansan tavat wielä oliwat monessa suhteessa karkeita ja monia suuria rikoksia tapahtui, ei tämä kuitenkaan oikeuta meitä pitämään tuota aikakautta yleensä epäsiweänä. Päinwastoin oli silloinen asianlaita: wuosina 1758-1767 Kuhmossa 577 syntyneestä oli ainoastaan 3 awiotonta ja wuosina 1765 ja 1766 ei koko rowastikunnassa 737 syntyneestä ollut yhden yhtään awiotonta.
Wuonna 1762 kuoli eräs talokas 105 wuoden iässä: silloin elettiin hoikasti ja pitkästi, nyt paksusti mutta lyhyesti, kuten sanotaan. – Tällaiset tosiasiat sietäwät erityistä huomiota meidän kewytmielisenä aikakautenamme.
Wähäwäkinen oli seurakunta, mutta laaja (5.065 neliökilometriä), syrjäinen ja kokonaan tietön. Syystä siis täkäläiselle papistolle tästä ”Lapin porstuwasta” suotiin kahdenkertaiset wirkawuodet (24/11 1757 – 30/6 1847).’

Myös Antero Heikkisen kirjassa vuodelta 1988 ’Kirveskansan elämää’ on mainintoja Juho Uhlbäckistä.