Mistä Sirviöt tulevat

Vanhin Reetan isälinjan kirkonkirjoista löytynyt esi-isä on Pekka Sirviö s. 1661 ja k.1741. Asuivatko Sirviöt Rutakossa tätäkin ennen ja milloin ja mistä he sinne saapuivat?

Kaaviossa on Kainuun sirviö poikana Pekka Heikinpoika Sirviö (s. 1663 ja k. 1741), joka  on kotoisin Sonkajärveltä. Vanhin Reetan isälinjan kirkonkirjoista löytynyt esi-isä on Pekka Sirviö s. 1661 ja k.1741. Onko kyseessä sama henkilö, vaikka syntymäajat on kirjattu erilaisiksi? Siinäpä sitä on selvittelemistä.

Erään selvityksen mukaan kaikki sai alkun Ihalempisistä. Tieto perustuu pitkälti Ari Kolehmaisen tutkimuksiin, joista Pia Hyökyvaara kertoo blogisivuillaan JuuretOn https://juureton.fi/category/suku-sirvio/

Kaiken takana on Ihalempinen

Ihalempinen, jonka jälkeläissukuihin Sirviöt kuuluvat, on luultavati Savon laajin ja vanhin kantasuku; lähes kaikki Savon I-haploiset suvut ovat Ihalempisen jälkeläisiä. Itse nimi Ihalempinen oli vielä voimissaan 1500-luvulla, mutta katosi nimenä 1700-luvun alkuun tultaessa, sillä vähän kerrassaan, nimenvaihdosten myötä Ihalempisten suvun jäsenet ottivat muita nimiä käyttöönsä. Tämä oli nähtävissä jo ennen Savon ensimmäistä maakirjaa (1541).

Savon Sirviöt saapuivat Ritoniemeen 1200-luvun jälkeen .

Sirviön kantaisä Ihalempinen oli siis 1200-luvun puolivälissä Säämingissä, josta suunta on ollut kohti Pohjois-Savoa ja Tavinsalmen (nyk. Kuopio) pitäjän Ritoniemeä.

Ritoniemessä sukua on pitänyt hengissä n. 1480 syntynyt Mauno Ihalempinen (I-Y36138).

Maunolla oli kolme poikaa, joista kaksi jäi Ritoniemeen ja joiden jälkeläisistä tulee siellä Kortelaisia ja Laakkosia. Kolmas poika, Olli Maunonpoika Ihalempinen s.n. 1517 karistaa Ritoniemen pölyt jaloistaan ja siirtyy kohti Pyhäjärveä. Siellä syntyvät Sirviöt ilmeisimmin Ihalempisistä 1500-luvun lopulla, mutta tätä ei ole toistaiseksi tarkemmin asiakirjoista tutkittu, sanoo Kolehmainen.

Tällaisen kokonaisuuden olen siis onnistunut Ari Kolehmaisen esitelmistä keräämään.

Monta aukkoa on vielä Rutakon ja Ritoniemen välissä.