Mitä tuomiokirjat ovat?

Tuomiokirjoilla tarkoitetaan tavallisimmin kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoja aina 1500-luvulta 1800-luvun keskivaiheille, jonka jälkeen ne tunnetaan yleisemmin oikeus- tai käräjäpöytäkirjoina. Tuomiokirjoihin voidaan lukea myös saman ajanjakson raastuvan- ja kämnerinoikeuksien pöytäkirjat sekä laamanninoikeuksien pöytäkirjat.

Eri oikeusasteiden tuomiokirjoja

Kihlakunnanoikeus, raastuvanoikeus ja kämnerinoikeus

Alin oikeusaste oli maaseudulla kihlakunnanoikeus ja kaupungeissa raastuvanoikeus. Nämä Ruotsin vallan ajalta peräisin olleet yleiset alioikeudet toimivat aina vuoden 1993 käräjäoikeusuudistukseen saakka. Kihlakunnanoikeus kokoontui käräjillä, joita järjestettiin käräjäkunnittain. Käräjäkunta muodostui yhdestä tai useammasta paikkakunnasta. Yksi tai useampi käräjäkunta taas muodosti tuomiokunnan. Virkaan nimitetty kihlakunnantuomari kiersi tuomiokuntaansa ja piti vuosittain kolmet käräjät kussakin käräjäkunnassa. Todellisuudessa käräjien määrä vaihteli eri aikoina.

Vuoden alussa pidettiin niin sanotut talvikäräjät, kesällä kesäkäräjät ja myöhemmin syksyllä syyskäräjät. Mikäli joku oli syyllistynyt raskaaseen rikokseen ja istui vangittuna oikeudenkäyntiä odottaen, toimeenpantiin usein ylimääräiset käräjät. Renovoituja tuomiokirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä, kun taas konseptituomiokirjoja (kantapöytäkirjoja) säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa alioikeuksien omissa arkistoissa.

Niin kutsutuissa vanhoissa kaupungeissa toimi myös kämnerinoikeus, joka ratkaisi pieniä riitajuttuja ja toimitti toisinaan esitutkinnan rikosasioissa. Lopulliset tuomiot rikosasioissa antoi kuitenkin raastuvanoikeus. Kämneri- ja raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja on säilynyt 1600-luvulta lähtien ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä.

Laamanninoikeus

Kihlakunnanoikeutta seuraava oikeusaste oli vuoteen 1868 asti laamanninoikeus, joka oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1300-luvulta lähtien. Sen toimipiirinä oli useita tuomiokuntiakäsittävä laamannikunta. Periaatteessa laamanninkäräjät oli alioikeuksista seuraava oikeusaste, joka vakiintui 1600-luvun alussa hovioikeuden ja kihlakunnanoikeuden välissä olevaksi tuomioistuimeksi. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muissa asioissa vedottiin suoraan hovioikeuteen. Laamanninoikeuksien pöytäkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Hovioikeus

Laamanninoikeudesta voitiin vedota hovioikeuteen. Ensimmäinen hovioikeus perustettiin Tukholmaan vuonna 1614 ja Turun hovioikeus vuonna 1623. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö. Turun hovioikeuden pöytäkirjoja säilytetään Kansallisarkistossa Turussa.

Tuomiokirjat tutkimuksen lähteenä

Tuomiokirjat muodostavat tärkeän ja oikeastaan ainoan, osin toki katkelmallisen lähdesarjan 1500- ja 1600-lukujen osalta. Sisällön monipuolisuudesta ja asioiden esitystavasta johtuen tuomiokirjat ovat antoisa lähde paitsi historiantutkimukselle myös kansatieteen-, kansanrunouden-, kielen-, suku- ja nimistöntutkimukselle. Runsas materiaali tarjoaa mahdollisuuden tehdä monenlaista tutkimusta aina havainnollisesta yksittäistapausten tutkimisesta laajempaan tutkimukseen. Tuomiokirjat antavat elävän kuvan elämästä, sillä ne eivät orjallisesti seuraa pykäliä ja ohjeita, vaan ovat pikemminkin juoruilevia ja epäjohdonmukaisia kaikessa yksityiskohtaisuudessaan. Yleisesti ottaen tuomiokirjoja pidetään kuitenkin luotettavina lähteinä niiden juridisen luonteen vuoksi.